13.2.2013

Miten työyhteisö kadehtii

Kateus on ehtymätön luonnonvara. Se syö yksilöä, mutta tuhoaa ennen kaikkea työyhteisön luovuuden ja innovatiivisuuden. 

Erilaiset tavat ilmaista kateutta

Kateus nähdään itsetunnon ongelmana. Tapa ilmaista kateutta liittyy usein persoonallisuuteen. Kateus ilmenee viestinnällisesti monimuotoisesti. Ulospäin suuntautunut ja voimakastahtoinen ihminen ilmaisee kateutta eri lailla kuin hiljainen ja vetäytyvä henkilö.

  1. Ulospäin suuntautunut ja toisten ihmisten kautta reagoiva henkilö panttaa harvoin kateutta sisällään, vaan vastustaa yleensä avoimesti asioita ja saattaa myöhemmin jopa paljastaa kadehtineensa, jos huomaa, että toinen on onnistunut. Kateus on hänelle käynnistävä voima.
  2.  Voimakastahtoinen ja asiakeskeinen henkilö vähättelee toisen ideoita ja saattaa myös tehdä kaikkensa, ettei toinen onnistuisi. Hän myös saattaa esittää toisen idean omanaan. 
  3.   Ihmiskeskeinen, mutta samalla pidättyväinen ja vaatimaton ihminen saattaa murehtia asioita yksin ja kokea huonommuutta. Pidemmän päälle hän kuitenkin alkaa puhua asioista takanapäin ja etsii kadehtimastaan henkilöstä heikkouksia, joista keskustelee avoimesti samanhenkisten kanssa. 
  4. Asiallisuutta arvostava ja pidättyväinen henkilö analysoi toisen ideoita ja saattaa jalostaa niitä sekä esittää ne myöhemmin lähteineen. Kateus on hänelle usein ponnin parempaan omaan suoritukseen.

Kadehtijan sanaton viestintä

Voiko kateuden huomata toisen sanattomasta viestinnästä? Kyllä ja ei. Toiset osaavat peittää tunteensa hyvän käytöksen vaatimusten mukaisesti, mutta usein saatamme huomata kehon vaivautuneen liikkeen tai ilmeen hienovaraisen kiristymisen. Yleensä sille on tyypillistä lihasten kiristyminen silmien ja suun ympärillä: hiukan kaventuneet silmät ja "ohuemmat", tiukentuneet huulet.

Kateutta ilmaistaan myös vinona hymynä, hymähtelynä ja silmien pyörittelynä. Joskus se näkyy hienoisena ihailuna katseessa, mutta suu osoittaa kuitenkin inhon merkkejä. Tällöin jää vain katsojan arvattavaksi, kummastako on kyse, inhosta vai ihailusta. Kateudeksi ilmettä tuskin osataan tulkita. Joskus kateus saattaa purkautua voimakkaana hyökkäyksenä tai purkauksena, jota toisten on vaikeaa ymmärtää.

Monissa tilanteissa kateus voittaa tahdonvoiman: emme kuuntele puhujaa ymmärtääksemme puheen sisällön. Meitä kiinnostaa vain, kuinka itse voisimme sanoa asian paremmin. Emme haluakaan oppia uutta, vaan keskitymme torjumaan toisten näkemykset.

MARSA BÄCK


Kateus työelämässä

Kateudesta voit lukea lisää 13.2.2013 julkaistussa kirjassa Kateus työelämässä (PS-Kustannus, toim. Pirkko-Liisa Vesterinen). Marsa Bäckin artikkeli Kateuden viestinnälliset muodot on yksi kirjan teksteistä.

4.2.2013

Onko sanaton viestintä sanoja tärkeämpää?

Sinäkin olet varmasti jossain kuullut  Albert Mehrabianin tutkimuksesta ja siitä, että ns. sanattoman viestinnän painoarvo olisi vuorovaikutustilanteissa 80 % ja viestin sisällön vain 20 %.

Tämä on kuitenkin myytti, joka on ruokkinut itse itseään. Mehrabianin tutkimus koski nimittäin ensivaikutelmaa, jonka hänen mukaansa 80 % ihmisistä luo muutamassa sekunnissa tai minuutissa, hitaimmatkin 20 minuutin sisällä.

Ensivaikutelmassa huomio kiinnittyy Mehrabianin tutkimuksen mukaan
  • 55 %   ulkoiseen esiintymiseen 
  • 38 %   puhetapaan 
  •   7 %   sanoihin.   

Mutta miten viestin sisältö sitten luodaan? Kaikkien edellä mainittujen asioiden avulla. Riippuu nimittäin täysin kuulijan odotuksista, puhujan asiasta ja tilanteesta, millaisia tulkintoja kuulijat tekevät. 

Jos puhujan asia ei kiinnosta meitä kuulijoita, saatamme hyvinkin ryhtyä tutkiskelemaan hänen esiintymistään, sen sijaan että kuuntelisimme sanoja tai edes yrittäisimme ymmärtää puhujan tarkoitusta. Jos taas henkemme on kiinni siitä, että ymmärrämme puhujan sanoman oikein, emme suinkaan hukkaa aikaa esiintyjän ulkoisen olemuksen analyysiin. Tällöin yritämme kaikin tavoin muistaa jokaisen sanan, jonka hän päästää suustaan.

Esimerkki:  
Al Qaidan antama kuolemantuomio voidaan lukea täysin ilmeettömästi yksitotisella äänellä tai sitten hurjasti huutaen ja meuhkaten. Kummassakin tapauksessa viestin sisältö epäilemättä kauhistuttaa meitä yhtä lailla.

Totta on, että puhuja voi vaikuttaa sanoman vastaanottoon niin ulkoisella esiintymisellään, puhetavallaan kuin sanoillaankin. Näiden eri osa-alueiden merkitys kuitenkin vaihtelee kuulijan tarpeista, odotuksista ja jopa vireystilasta riippuen. 

Tylsäkin asia voi siis muuttua mielenkiintoiseksi railakkaasti esitettynä, vaikka asiasisältö pysyisikin samana.

MARSA BÄCK