Olet todennäköisesti ollut kuulijana tilaisuudessa, jonka aluksi puhuja ilmoittaa toivovansa keskustelua. Että keskeyttäkää vain, ja kysykää ihmeessä, eihän tässä ole tarkoitus mitään yksinpuhelua pitää. Ja sitten esiintyjä suorittaa yksinpuhelunsa. Eikä kukaan keskeytä, saati keskustele.
Jälkeenpäin puhuja manailee yleisön passiivisuutta. Että
vaikka selvästi annettiin lupa keskustella, niin ei ymmärretty. Olipa kerta kaikkiaan huono yleisö!
Toki esiintymistilanne on vuorovaikutustilanne, ja
kuulijatkin tuovat siihen oman panoksensa. Mutta esiintyjä on kuitenkin vastuussa vaikkapa siitä, että hänen omat tavoitteensa toteutuvat. Jos
puhuja siis tavoittelee tilanteesta keskustelevaa, ei auta jäädä toivomaan.
Keskustelu on rakennettava.
Kuulijoita on autettava aukaisemaan suunsa.
Yleisö on nimittäin kohtelias. Se kunnioittaa tilanteen
sääntöjä, ja lähtökohtaisesti esiintymistilanteessa puhuja puhuu, ja muut
kuuntelevat. Jos siis haluat muuttaa sääntöä ja luoda uuden, sinun on
viestittävä se uskottavasti kuulijoillesi. Tässäkin teko merkitsee enemmän kuin
pelkät sanat.
Tärkeintä tietysti on, että puhujaa oikeasti kiinnostaa
kuulla muidenkin ääntä kuin pelkästään omaansa. Tästä esiintyjä voi viestiä kysymyksin. Yleisöä voi lämmittää
vuorovaikutukseen antamalla heidän ensin vastata kysymykseen vanhalla kunnon
käsi ylös -tekniikalla. Tässä vaiheessa joku saattaa jo uskaltautua loihe
lausumaan, mutta mitä suurempi yleisö, mitä muodollisempi tilanne
ja mitä vähemmän osallistujat tuntevat toisiaan, sitä enemmän he tarvitsevat
rohkaisua.
Seuraavaksi voit laittaa kuulijat juttelemaan keskenään. Yksinkertaisin
versio tästä on ns. pariporina,
jossa siis pari tai pienryhmä keskustelee annetusta aiheesta. Tämän jälkeen
voitkin jo kysellä, mistä he puhuivat. Jos yleisöä on vähän, voit antaa suunvuoron vaikkapa jokaiselle ryhmälle.
Mitä enemmän esiintymistilanteessa on kysymys siitä, että
osallistujien tulisi oppia jotain, sitä tärkeämpää heidän osallistumisensa on.
Osallistuminen kun nykyisten oppimiskäsitysten mukaan tukee sitä oppimista. Muista siis osallistaa
yleisösi – saatat itsekin viisastua siinä samalla!
HELI
PERTTULA
Oikein hyviä huomioita Heli. Lisäksi esiintyjän pitäisi huomioida osallistaminen myös ajan käyttönsä kannalta.
VastaaPoistaOlin tänä syksynä kuuntelemassa paneelikeskustelua, jossa alussa kerrottiin yleisölle mahdollisuudesta esittää lopuksi kysymyksiään panelisteille. Yleisöä jopa lämmiteltiin vähän matkan varrella tuollaisilla käsi ylös -kysymyksillä. Kun sitten olisi ollut aika yleisön kysymyksille tilaisuus oli jo ylittänyt sille varatun ajan.
Johanna